Vihavuosi Uumalla

Alajuoksu

Käväistiin ystävän kanssa Vihavuodessa, Hämeessä. Maarit Humajärven näyttely "UUMALLA" sai ensiesiintymisensä. Aivan ihana näyttely todella mahtavassa miljöössä! Näyttely katsottiin, koski katsottiin, kahvitkin juotiin ja vielä uudelleen tutkittiin näyttelyä. Suosittelen!

Yläjuoksu

Upealla koskella saa kalastaa vain erikoisluvalla, paikka on perhokalastajien suosiossa. Ammoisina aikoina koskesta on saatu jopa seitsenkiloinen lohenvonkale. Se on ollut kyllä jo aikas pelottava.

Näyttely löytyi vanhan sahan mielenkiintoisesta miljööstä.

Kotimatkalla piti pysähtyä Puutikkalan idyliseen kyläkauppaan . - Täällä syödään aina jäätelöt! kerroin ystävälle. Suhteellinen käsitys tuo aina, viimeksi söin jätskit kaupan pihassa noin 14 vuotta sitten.

Taidetta lähimaastossa

Hieno visuaalisten ärsykkeiden matka Hämeessä!

Myrskyä sisäisesti

Viimeinen lomaviikko ja piti tehdä sitä, tätä ja tuota. Ensiksi auto päätti pitää lomaa. Ymmärsin lopulta yskän, kun ajoin kuuden kilometrin pätkän, jonka aikana punainen autoni sammui viisitoista kertaa. Enkä edes liioittele. Nyt auto on sitten levännyt "parantolassa" viikon verran ja "lääkäri" ihmettelee mikä sillä on?

Taidan vaihtaa punaisen autoni tähän, jonka näin Prahassa viimeviikolla:



Koska en päässyt enää reissuilemaan päätin kirjoitella ahkeraan blogia... Sekään ei onnistu, sillä omaan tietokoneeseen iski troijalainen, joten en uskalla käyttää sitä. Täytyy sillekin löytää oma lääkäri.

Kampaajalle kuitenkin pääsin hiuksia värjäämään. Välillä näytti siltä, ettei sekään onnistu. Kampaajalta putosi väriliemet lattialle, föönistä lensi pää kesken föönauksen ja muuten vaan tavarat putoilivat.

Tytär, joka armeliaasti lainasi konettaan, totesi että seuraavaksi pikkukoira syö loputkin kännykästäni. Ja nyt kun tajuaa, että äidistähän nämä magneettimyrskyt sinkoilevat, ei varmaan lainaa konettakaan:)

Ehkäpä tämä on vain sitä arkeen astumista - työt alkavat maanantaina.

Mänttä, osa 2

Kävimme Serlachius museoiden Göstassa. Pääoven yläpuolella on vuosiluku 1935.


Kartanon takaa löytyi barokkityyppinen puutarha. Itse pidän enemmän luonnonmukaisista puutarhoista, kuin myös puisista kartanoista. Mutta toki tämä rakennus viestittää yhdestä aikakaudesta Suomessa ja Mäntässä. Aikanaan on varmaankin ollut todella moderni.


Omistaja on mahdollisesti matkustellut myös Kööpenhaminassa, ainakin itselle tuli sellainen mieleen:


Maisemat olivat kauniin karua pohjois-Hämettä:


Lopuksi päädyimme ruokailemaan pihapiirissä olevaan ravintolaan. Tästä rakennuksesat pidin enemmän, vaikkakin mahtipontiset pilarit hieman häkellyttivät.


Niin ja kartanon sisällähän oli tietysti taidenäyttelyt. Taiteen turuilla ja Taiteilijaelämää- tosin ei Ismo Alangon biisiä.

Kulttuurimatka "Mäntän Turkuun", osa 1

Vuosia olen ajatellut, että täytyisi käydä Mäntässä ja varsinkin Serlachius-museoissa. Mutta kun Mänttä on oikeastaan keskellä ei mitään. Se on vähän sivussa Jyväskylään mennessä, tai Tampereelle mennessä, riippuen mistä suunnasta tulee. Eikä Mänttä osu edes Virtain tien varteen - siis Mänttään on mentävä varta vasten.

Tänään menin varta vasten Mänttään.

Löytyi Gustaf- museo ja sen pihamaalta pari konttia. Voi miten näppärää: Pääsin samalla reissulla Turkuun! Konteissa oli näyttely Turkulaiset.

Turusta tulee kuulemma kulttuuripääkaupunki 2011 ja sitä Gustaf halusi pohtia.

Konteissa oli "laitteita", jotka tekivät kiperiä kysymyksiä turkulaisuudesta. Tai muuten vain selvittivät turkulaisten sielunmaisemaa.

Ja toisesta kontista löytyi turkulaisia julkkiksia sulassa sovussa eri aikakausien kanssa.

Tässä tosi kaverit:

Hauska näyttely - vaikka olikin turkulaisista:)

Itse museosta löytyi mm. näyttely Lapsuuden tarinat Ihania muistoja omalta lapsuuden aikakaudelta- ja vähän vanhemmaltakin ajalta.

Tämä on lattia:

Näyttelytilan lattia oli pelilauta. Se on yksi suurimmista lattiatulosteista Suomessa.

Nämäkin koulutehtävät olivat niin tuttuja:)

Edelleen siis lattiaa.

"Matti ja Maija ne yhteen soppii,

huomenna pannaan pussauskoppiin"

Täällä oli nyt se pussauskoppikin!

Ja paljon muita näyttelyitä.

Kyllä olen tyytyväinen, että varta vasten lähdin Mänttään.
Tämä museo oli kiva, kun siellä sai itse koskea ja räplätä kaikkea. Varma paikka lapsiperheelle! Varsinkin jos äideillä on tapana kosketella kaikkea.

Marita Liulia - uusi tuttavuus

"Kokeileva käsityö"- kurssilla saimme ensimmäisenä tehtävänä leikata lehdistä kuvia, jotka vain tarttuvat käteen. Seuraava kuva oli yksi kuvista jonka leikkasin. Otin kuvan, koska se oli mielestäni yksinkertaisesti upea kuva -kaunis nainen jonka kasvot on peitetty "isomummun pitsillä".

"Islam:The Arabesque"

Ryhmän naiset alkoivat puhua jostain Marita Liuliasta. -Kuka se on? kysyin tyhmänä ja paljastin tietämättömyyteni taiteen saralla. Vastauksia tuli sieltä ja täältä,välillä mainittiin valokuvat, tarotkortit, näyttelyt. Selvästikin taiteilija nostatti tunteita joten päätin ottaa asiasta selvää.

"Shahada, the credo"

Liulian näyttely "Choosing My religion" oli juuri ollut Tampereella! Nyt näyttely on Turussa Väinö Aaltosen museossa. Ja sinne siis täytyi matkata. Mutta ei turhaan! Miten hieno näyttely!

Tarot: Tähti

Tätä näyttelyä voin todellakin suositella, siskonikin tykkäsi:)

Kaikki kuvat on otettu Marita Liulian lehdistölle tarkoitetuista kuvista, hän on ottanut kaikki kuvat itse.