Uunista löytyi vielä...

... muutama savityö. Tekniikassa on kahta eriväristä savea liitetty toisiinsa "kääretorttutyylillä"

 Lasitteena vihreää.

 Väritön lasitus.

 Laakea astia ei ole helppa makkaratekniikalla.

Astiat pääsivät heti hommiin kun kävin ostamassa yrtit taimistolta.

  Basilika.

Timjami

 

Nyt on kesä aikaa miettiä jatkanko vielä savitöitä syksyllä? Homma on hauskaa, mutta kalenteri oudon täysi.

Koepalapeli

Savityökurssilla opettaja laittoikin meidät hommiin:-" Tehdään palapeli käyttämällä kolmea erilaatuista savea. Muodon saa keksiä itse. Palaset maalataan encopeella (14 erilaista), jokaikinen siveltimen veto, tuputus ja pisara kirjataan muistiinpanoihin!"

Onneksi emme vielä ihan alkumetreillä ymmärtäneet mikä työmäärä oli edessä. Työn edetessä hiljaisuus laskeutui meidän nurkkaukseen- tämä vaatii keskittymistä.

Encopeet on maalattu ......ja jokainen tippa laitettu muistiin.

Ensimmäinen poltto suoritettu.

Lasitteet
- ja taas muistetaan laittaa värit muistiin.
Hiljaisuus meidän nurkassa jatkuu.

UUNISTA ULOS!

.. ja meidän nurkkauksesta alkaa sama vanha porinakattila pulppuilemaan.

Mutta oikeasti oli hyvä oppimisperiodi, nyt ehkä ymmärtää mitä nämä väriaineet tarkoittavat. Mutta 

loppujenlopuksi edelleenkään ei voi tietää miten aineet reagoivat keskenään.

Kyllä on hauskaa.

Ovatko kaikki palaverit tarpeellisia?

Jokin aikaa sitten savityönopettaja oli keksinyt omasta mielestään hienon tehtävän "Toisto": Savea kaulittiin putken päälle ja tämän jälkeen leikattiin sopivia pätkiä, jotka piti liittää toisiinsa. Siis abstrakti tehtävä. Tein työtä käskettyä, turhia miettimättä, -aina siitä jotain tulee, ajattelin.

Tuli sitten ilta, kun osat piti leikata ja liittää toisiinsa. Päivä oli ollut superraskas; kolme vaativaa palaveria oman työn lisäksi, illalla oli sitten synkkä ja väsynyt olo. -Pitäisikö tässä olla vielä luova? Tyhjensin mieleni ja aloin vain tehdä, samalla purkaen ahdistusta poloiseen saveen.

Värityksestä ei tullut enää niin synkkä kuin alussa olisi tullut.

"Päivän palaveri"

Hieman vihreää toivoa antamaan.

Aikani ähellettyäni tuon ahdistavan työn kanssa, tein vapauttavan "maljakon" samaan" toisto-tyyliin" sopivan.

"Vuorotteluvapaus"

Vaikka oma työ on  raskasta ja vaativaa, niin aina kuitenkin hyviä asioita on enemmän...

..ja ainahan voi pitää vuorotteluvapaata, opintovapaata, yms.