keskiviikko 25. helmikuuta 2009

Talven jäljiltä

Syksyllä päätin tehdä "tieteellisen kokeen": pystynkö minä talvettamaan "pelakuun"?
Unohdin mokomat vintille. Muisti palautui ja kiireen vilkkaa hakemaan kasvit lämpöiseen. Tiskipöydän ääressä kuorin kuivuneet lehdet ja leikkasin rajusti.


Osa ruukuista näytti surullisilta


Joku näytti hieman eloisammalta

Tässä vaiheessa koetta on viimeistään hyvä paneutua kirjallisuuteen ja tutkia mitä oikeasti olisi pitänyt tehdä.


Kirjahyllystä löytyi herkullinen A.M.Idman-Tigerstedt: Kodin ruukkukasvit, WSOY 1932. Tämän opuksen mukaan: "Pelargonit kuuluvat kaikkein parhaimpiin huonekasveihimme...Tapaamme niitä sekä köyhän matalassa majassa että rikkaan upeassa kodissa..."

Ja kasvatuksesta sanotaan:"Pyöreälehtiset pelargonit voivat talvehtia joko asuinhuoneessa, kylmässä huoneessa tai hätätilassa myöskin kellarissa. Parhaiten viihtyvät ne kuitenkin kylmässä huoneessa, missä lämpö on noin 5-6 astetta ja missä ne saavat levätä muutamia kuukausia"

Vielä kehoitetaan keväällä uudelleenistuttamaan sekä leikkaamaan, niin, että oksaan jää viisi tai kuusi silmua "Leikkaaminen on välttämätön, jotta kasvi saisi kauniin muodon ja kukkisi runsaasti." Kun kasvit ovat hyvässä kasvussa lannoitetaan niitä kerran viikossa "kananlantaliuoksella tai virtsalla"

No, sinnepäin on kasvatus nyt menossa. Omat pelargonit talvehtivat kylmässä huoneessa, jossa lämpötila oli noin +8. Leikkaus tuli suoritettua, mutta ei ihan ohjeiden mukaisesti. Lannoituksessa taidan suosia muuta kuin viimeistä vaihtoehtoa.

Näinkö käy, että tänäkin vuonna tulee kannatettua paikallista viljelijää?

2 kommenttia:

  1. Tämä somma homma olisikin minullakin edessä.
    Leikkausta siis ehkä iltasella tiedossa.
    Kivaan blogiin osuinkin:)

    VastaaPoista
  2. Onnea pelakuun kasvatukselle Eija! Kiitos kehuista

    VastaaPoista