Idyliä saaristossa

Mikä on tärkein tavara, mikä pitää ottaa mukaan autiolle saarelle?

Tietenkin välineet kirjailuun! Vanha sikaarilaatikko täyteen lankoja...
Muutama kirja vielä mukaan ja matka alkakoon.

Riippukeinussa makoillessa voi ihastella vaikkapa purjeveneitä.

...purjeveneitä kankaanpalalle... Pohja on muuten joku jätepala, kun kokeilin estovärjäystä.


Tätä maisemaa ihailin aamukahvia juodessa, tiskatessa tai muuten vain.


Lopulta tätäkin oli pakko kokeilla kankaalle. Oikeastaan olin ottanut ihan vääriä värejä mukaan - mutta eihän se haittaa.

Nyt odotelen mielenkiinnolla tuleeko tätä työtä jatkettua... mantereella kun ympäristö on ihan erilainen.


Mutta kaikki nämä muodot ulkosaaristossa.. ei voi kuin huokailla tuota kauneutta.

Se o pläkä!

Anteeksi mitä? Pläkä?



Opin uuden sanan. Sanaa harjoittelin kilvan tunteen kera. Kun on pläkä, mikään ei liiku. Se vaan on.

Aurinko porottaa, kasvit kuihtuvat silmissä, meri ei hievahda, eikä myöskään purjeveneet. Kun on pläkä, paras paikka tutkiskella sitä on riippukeinu. Viikko siinä meni - riippukeinussa.

Kirppistelyä Mäntässä, osa 3

Eipä taida olla sellaista paikkaa, ettei meikänainen kirppikseltä löytyisi.
Minikirppis Mäntässä, en nyt ihan tiedä, voisiko sitä ihan kirppikseksi sanoa, ehkä sellainen vanhojen tavaroiden kirppis? Siis suomeksi: aarreaitta.

Löysin tämän:

Kotikutoinen villakangas. Kokoa noin 140*140cm

Hienot käsinkirjailut! Nurja puoli lähes samannäköinen.

Ennen omaa kirjontatyötä en koskaan kiinnittänyt huomiota kirjailuun.

Kyllä kansannainen osaa!

Viltissä vaan ei ollut hintaa! Pokalla kävelen kassalle.

- paljonko maksaa?

-jaaha, no..paljonko maksat? (sedällä ei ollut harmainta aavistusta)

Minultahan ei sellaista parane kysyä. Tyhmä ei ole se joka tarjoaa alle arvon, vaan se joka myy. Käytin hurskaasti hyväkseni papan tietämättömyyttä:

- no viitosen?

- selvä.

Siis se oikeesti myi sen viitosella! Antoi viitosen setelistä vielä takaisin 15 euroa Todella ystävällistä, mutta rajansa kaikella. Huomautin asiasta ystävällisesti ja "käsikin pitää vaihtorahat"

Toiselta kirppikseltä löytyi kiinalaista silkkiä ja kirjontaa:

50 senttiä.

Joskus sitä ihmistä onnistaa.

Mänttä, osa 2

Kävimme Serlachius museoiden Göstassa. Pääoven yläpuolella on vuosiluku 1935.


Kartanon takaa löytyi barokkityyppinen puutarha. Itse pidän enemmän luonnonmukaisista puutarhoista, kuin myös puisista kartanoista. Mutta toki tämä rakennus viestittää yhdestä aikakaudesta Suomessa ja Mäntässä. Aikanaan on varmaankin ollut todella moderni.


Omistaja on mahdollisesti matkustellut myös Kööpenhaminassa, ainakin itselle tuli sellainen mieleen:


Maisemat olivat kauniin karua pohjois-Hämettä:


Lopuksi päädyimme ruokailemaan pihapiirissä olevaan ravintolaan. Tästä rakennuksesat pidin enemmän, vaikkakin mahtipontiset pilarit hieman häkellyttivät.


Niin ja kartanon sisällähän oli tietysti taidenäyttelyt. Taiteen turuilla ja Taiteilijaelämää- tosin ei Ismo Alangon biisiä.

Kulttuurimatka "Mäntän Turkuun", osa 1

Vuosia olen ajatellut, että täytyisi käydä Mäntässä ja varsinkin Serlachius-museoissa. Mutta kun Mänttä on oikeastaan keskellä ei mitään. Se on vähän sivussa Jyväskylään mennessä, tai Tampereelle mennessä, riippuen mistä suunnasta tulee. Eikä Mänttä osu edes Virtain tien varteen - siis Mänttään on mentävä varta vasten.

Tänään menin varta vasten Mänttään.

Löytyi Gustaf- museo ja sen pihamaalta pari konttia. Voi miten näppärää: Pääsin samalla reissulla Turkuun! Konteissa oli näyttely Turkulaiset.

Turusta tulee kuulemma kulttuuripääkaupunki 2011 ja sitä Gustaf halusi pohtia.

Konteissa oli "laitteita", jotka tekivät kiperiä kysymyksiä turkulaisuudesta. Tai muuten vain selvittivät turkulaisten sielunmaisemaa.

Ja toisesta kontista löytyi turkulaisia julkkiksia sulassa sovussa eri aikakausien kanssa.

Tässä tosi kaverit:

Hauska näyttely - vaikka olikin turkulaisista:)

Itse museosta löytyi mm. näyttely Lapsuuden tarinat Ihania muistoja omalta lapsuuden aikakaudelta- ja vähän vanhemmaltakin ajalta.

Tämä on lattia:

Näyttelytilan lattia oli pelilauta. Se on yksi suurimmista lattiatulosteista Suomessa.

Nämäkin koulutehtävät olivat niin tuttuja:)

Edelleen siis lattiaa.

"Matti ja Maija ne yhteen soppii,

huomenna pannaan pussauskoppiin"

Täällä oli nyt se pussauskoppikin!

Ja paljon muita näyttelyitä.

Kyllä olen tyytyväinen, että varta vasten lähdin Mänttään.
Tämä museo oli kiva, kun siellä sai itse koskea ja räplätä kaikkea. Varma paikka lapsiperheelle! Varsinkin jos äideillä on tapana kosketella kaikkea.