sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Mummusen Peitto

Viime kesänä opettelin virkkaamaan. Koskapa en  tykkää viimeistelyistä, niin tämänkin projektin valmistumisessa kesti aikansa. -Päätarkoitushan oli opetella virkkaamaan.

  Luonnonväreillä värjätyt langat:


muistuttavat kukkia,

 

kiviä

ja puita.

Siksi valmis peitto voi viipyillä omenapuun oksalla kenenkään huomaamatta tai

naamioitua kukkakedoksi.
Apua! Omenapuussa on kyykäärme!


Onneksi ei kuitenkaan.
 Mummusen Peiton reuna siinä vähän narrasi.

Syksy saa tulla, ei haittaa,
 minä kääriydyn silloin kesään.


5 kommenttia:

  1. Oi kun ihana!!! Kovan työn olet tehnyt, onnea!

    VastaaPoista
  2. Miälettömän ihanan näköinen!
    T: Ketunpojan kolon mamma

    VastaaPoista
  3. Hieno peitto!! On tosiaan kaunis. Olen kanssa piiitkäään miettinyt jospa alkaisi näitä lappusia väsäilemään, kyllä niistä näköjään kauniin peiton saisi aikaan. Kuulun kyllä kans siihen ryhmää, että ei kenties tulisi koskaan valmiiksi, niin enpä ole sit aloittanutkaan.

    VastaaPoista
  4. Kauniin sävyinen peitto!
    Mulla on peiton verran noita lappusia, edesmennyt äitini virkkasi värjäämistäni langoista. En ole pystynyt vielä koskemaan työhön ja kokoamaan sitä... Siitä tulee muistojen ja surujen peitto.
    Värjään lankoja kasveilla ja sienillä lähes joka kesä ja siihen jää koukkuun!

    VastaaPoista